Aloite

Asukkaan, luottamushenkilön tai jonkun ryhmän/ryhmittymän tekemä esitys esim. virastopäällikölle tai luottamuselimelle kunnan toimintaan liittyvissä asioissa esim. epäkohdan korjaamiseksi, palvelujen parantamiseksi. Aloitteen tekijälle ilmoitetaan aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.

Argumentointi
Mielipiteen tai väitteen perusteltu ilmaiseminen ja puolustaminen vastaväitteiltä. Kaiken poliittisen, filosofisen tai aatteellisen keskustelun ja väittelyn perusta.

Asukasyhdistys
Jonkin alueen, esim. kaupunginosan, asumisympäristön kehittämisen ja asukkaiden yhteistyön edistämisen puolesta toimiva yhdistys. Asukasyhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa ja ovat erinomainen lähivaikuttamisen areena.

Avainhenkilö

Henkilö, jolla on asemansa puolesta mahdollisuus vaikuttaa jonkin asian edistämiseen tai sitä koskevaan päätöksentekoon. Hyödyllinen silloin, kun halutaan vaikuttaa asiaan, jossa lopullinen päätöksenteko tapahtuu hyvin korkealla tasolla.

Budjetti
Määrätyn, tulevan ajanjakson tulo- ja menoarvio; laskelma siitä, paljonko rahaa kunta on ajanjaksolla saamassa ja paljonko kuluttamassa. Ks. myös talousarvio.

Byrokratia
Kirjaimellisesti "toimistojen valta". Käytetään useimmiten kuvaamaan halventavasti virkamiesten tehottomuutta ja virkakoneistoon liittyvää paperisotaa. Kuitenkin myös tarpeellinen pitäessään mutkikkaan yhteiskunnan asioita edes jonkinlaisessa järjestyksessä.

Demokratia
Joko edustukselliseen tai suoraan kansanvaltaan perustuva hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Demokratia on yleensä edustuksellista eli tapahtuu jonkinlaisen kansanedustuslaitoksen välityksellä. Tämän takia äänioikeus ja säännölliset, vapaat vaalit ovat käytännön demokratian tärkeä alue. Täysin suoraa kansanvaltaa, jossa asioista päätettäisiin kansanäänestyksillä, ei liene käytetty missään.

Demokratiataidot
Demokraattisen yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen tunteminen.

Edustuksellinen demokratia 
Hallitusmuoto, jossa kansa käyttää valtaa vaaleilla valittujen edustajiensa välityksellä.

Epäsovinnainen vaikuttaminen
Perinteisten politiikan toimintatapojen ulkopuolisin keinoin tehtävä vaikuttaminen, esim. luvattomat mutta rauhalliset mielenosoitukset, internet-kampanjat jne.

Esittelijä
Virkamies, joka on valmistellut asian, esittelee sen kokouksessa ja toimii päätösehdotuksen vastuuhenkilönä. Esittelijän ollessa esteellinen asian voi esitellä myös toimielimen puheenjohtaja. Esittelijä voi vielä kokouksessa muuttaa päätösehdotustaan.

Esityslista
Esimerkiksi lautakunnan, kaupunginhallituksen tai valtuuston kokouksessa käsiteltävien asioiden lista päätösehdotuksineen. Lista on julkisesti nähtävillä muutamia päiviä ennen kokousta.

Evaluaatio
Oman työn arviointi itsekriittisesti tai muilta saadun palautteen perusteella

Globalisaatio
Päätöksentekojärjestelmien, markkinoiden ja viestimien asteittainen muuttuminen koko maailman käsittäviksi. Globalisaatio koskettaa siis paitsi taloutta, myös kulttuuria, arvoja ja tapoja. Käytännön merkitys korostuu esim. siten, että

· yksittäisessä maassa tehtävissä päätöksissä ja lainsäädännössä joudutaan ottamaan huomioon kansainvälinen taso

· poliittisessa keskustelussa maailma ymmärretään kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen

· kansojen, kielten ja kulttuurien välisiä rajoja pyritään eri tavoin madaltamaan kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi

Hallintokunta
Hallintokunta edustaa tiettyä toimialaa (esim. sosiaalitoimi), jonka alaisuudessa on erilaisia virastoja, palveluyksiköitä ja laitoksia (esim. päivähoitopalvelut ja vanhainkodit).

Hyvinvointivaltio
Valtiota, joka turvaa kansalaisilleen laajat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä usein myös laajan julkisin (verovaroin) rahoitetun palvelutarjonnan.

Julkinen sektori
Kuntien ja valtion yhdessä muodostamat talousyksiköt, joihin luetaan lisäksi sosiaaliturvarahastot (= KELA, työttömyyskassat yms).

Kansalaisadressi
Kuntalaisille merkityksellisen asian puolesta kerättävä nimilista esimerkiksi aloitteen tueksi.

Kansalaisaktivismi
Yksityisten kansalaisten tai pienten kansalaisryhmien tietoista, julkista toimintaa jonkin asian muuttamiseksi.

Kansalaistottelemattomuus
Kansalaistottelemattomuus on yksittäisen lain tai määräyksen rikkomista vakaumukseen liittyvistä syistä. Kyse ei ole anarkiasta, sillä lain ja valtion yleistä auktoriteettia ei kyseenalaisteta. Kansalaistottelemattomuuteen liittyy aina arvoristiriita. Lain rikkomisella pyritään kiinnittämään ihmisten huomio lain epäkohtiin ja sen tavoitteena on lain muuttaminen.

Kansanäänestys
Useimmiten neuvoa-antava äänestys tietystä yksittäisestä asiasta; voi olla koko Suomea koskeva eli valtakunnallinen, tai yhden kunnan tai seutukunnan aluetta koskeva eli paikallinen.

Kaupunginhallitus (kh)
Kaupunginhallitus vastaa hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet eri puolueiden edustajista. Jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. Kaupunginhallituksessa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa ja esittelijöinä toimivat kaupunginjohtajat. Kaupunginhallituksella voi olla myös jaostoja.

Kaupunginvaltuusto (kv)
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Valtuusto on kaupungin ylin päätösvaltaa käyttävä luottamuselin. Se on osittain siirtänyt toimivaltaansa kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja johtokunnille. Kaupunginvaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Kunnallisvaaleilla valitaan kunnan koosta riippuva määrä valtuutettuja ja yhtä monta varavaltuutettua. Kaupunginvaltuustossa on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiat kaupunginhallituksen esitysten pohjalta. Kokouksessa ovat mukana kaupunginjohtajat, keskushallinnon johtavia virkamiehiä ja kutsuttuina asiantuntijavirkamiehiä.

Kaupunkisuunnittelupeli
Kaupunkisuunnittelupelit hyödyntävät verkkoteknologian tarjoamia mahdollisuuksia yhdyskuntasuunnitteluun ja kaavoitukseen liittyvän tiedon havainnollistamisessa. Suunnittelupeli tarjoaa alueen asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden visioida alueen tulevaisuutta ja kertoa oman mielipiteensä.

Kestävä kehitys
Ihmiskunnan nykyisten tarpeiden tyydyttäminen niin, että tulevilta sukupolvilta ei viedä mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan; tuotteiden valmistaminen ja kuluttaminen siten, että otetaan huomioon luonnonvarojen rajallisuus, energiatuotannon vaihtoehdot jne

Kirjaamo
Kirjaamo merkitsee hallintokuntaan tulevan ja sieltä lähtevän postin virallisesti saapuneeksi (diaarinumero) ja lähteneeksi. Aloitteet on hyvä toimittaa vastaanottajataholle kirjaamon kautta.

Kokous
Aktiivinen, etukäteen sovittuja sääntöjä noudattava ja tuloksiin tähtäävä keskustelu- ja päätöksentekotilanne, jossa pyritään todellisiin päätöksiin.

Kolmas sektori
Kolmas sektori tarkoittaa niitä yhteisöjä ja toimintoja, jotka eivät ole julkisyhteisöjä tai yrityksiä. Kolmannen sektorin toiminta on kaikille avointa ja se on ainakin osittain vapaaehtoista. Toiminnalla ei tavoitella voittoa ja siitä saatava hyöty kohdistuu laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan eli on ns. yleishyödyllistä. Kolmannen sektorin toiminta on järjestäytynyttä ja voimassa olevien lakien ja asetusten mukaista. Tyypillisiä kolmannen sektorin toimijoita ovat: Nuorisoseurat, Urheiluseurat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti jne.

Kunnalliskalenteri
Kunnalliskalenteri on opaskirja kaupungin organisaatiosta, tehtävistä ja henkilöstöstä. Se löytyy esim. kirjastoista.

Kunta
Tärkein paikallisen tason hallinnollinen yksikkö. Kunnilla on Suomessa suuri päätösvalta omiin asioihinsa, minkä takia niiden rooli kansalaisten arjessa on erittäin suuri.

Kuntalaisaloite
Kuntalaisaloite on asukkaiden tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite. Kun kuntalaisaloitteen tekijänä on 2 % äänioikeutetuista kuntalaisista, on se käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa kaupunginvaltuustossa.

Suomen Lasten Parlamentti

Suomen Lasten Parlamentti on lasten oma asia. Aikuiset eivät aina osaa ajatella asioita lapsen kannalta. Monet päätökset menevät huonosti kun lapsen näkökulma ei ole esillä. Lapsilla on usein
viisaita ajatuksia, joita aikuisten kannattaisi kuunnella. Lasten kuuleminen ja heidän mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa on niin tärkeä asia, että sitä varten on perustettu valtakunnallinen Suomen Lasten Parlamenttiyhdistys eli SLP vuonna 2004. 

Valtakunnallinen yhdistys kehittää ja monipuolistaa julkishallinnon, koulujen ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Auttaa kaupunkeja perustamaan omia lasten parlamentteja. Parlamentteja on perustettu Tampereelle, Kotkaan ja vuoden 2006 loppuun mennessä Lasten Parlamentti perustetaan vielä Loimaalle, Jyväskylään ja Raaheen.

Lautakunta (ltk)
Lautakunta vastaa ko. hallintokunnan asioista esim. sosiaalilautakunta ja sosiaalitoimi. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta. Lautakunnan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet valitsee kaupunginvaltuusto. Esittelijöinä toimivat ao. hallintokunnan esittelijä- ja asiantuntijavirkamiehet. Lautakunnan kokouksiin osallistuvat myös kaupunginhallituksen edustaja, ao. kaupunginjohtaja tai kaupunginsihteeri. Lautakuntien koko vaihtelee.

Lobbaaja
Asiantuntija, jolla on edustamastaan asiasta sekä syvällinen tieto että vaikuttamiseen tarvittava suhdeverkosto.

Lobbaus
Vaikuttamista, joka perustuu avainhenkilöiden tapaamiseen ja heidän mielipiteisiinsä vaikuttamiseen.

Lobbaustaidot
Taitavan keskustelun, argumentoinnin, viestinnän ja ihmissuhdetaitojen yhdistelmä.

Luottamushenkilö
Kuntalaisten vaaleilla valitsema valtuutettu tai kaupunginvaltuuston valitsema henkilö kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, jaostoihin, johtokuntiin tai muihin luottamustehtäviin.

Läheisyysperiaate
EU:ssa noudatettava päätöksenteon periaate, jonka mukaan päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisten elinpiiriä. Tämä tarkoittaa esim. kuntien merkityksen korostumista ja valtakunnallisen päätöksenteon vetäytymistä vastaavasti hieman taemmas.

Maapalloistuminen
Ks. globalisaatio

Mielenosoitus
Rauhanomainen, luvanvarainen tapa ilmaista julkisesti mielipiteensä. Mielenosoitukseen ei tarvita poliisin lupaa, mutta tilaisuudesta on tehtävä poliisille ennakkoilmoitus.

Nuorisovaltuusto
Vaaleilla valittava nuorten valtuusto, joka toimii kaupungin- tai kunnanvaltuuston rinnalla. Päätehtävänä tuoda nuorten toiveita ja näkemyksiä kunnan päättäjille sekä tehdä aloitteita erilaisiksi nuorten hankkeiksi.

Osallistaminen
Osallistaminen on osallisuuden rinnakkaismuoto, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille. Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kuntalaisille päin tapahtuvaa toimintaa

Osallisuus
Periaate, jonka mukaan kuntalaisella on voitava olla mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallisuus on liittymistä, jossa osallistuja tulee osaksi ryhmää tai toimintoa. Osallistuminen tapahtuu alhaalta, ruohonjuurelta ylöspäin, se on mahdollisuuksien hyödyntämistä eri tavoin.

Otto-oikeus
Otto-oikeudella voidaan tehty päätös ottaa uudelleen käsiteltäväksi ylempään toimielimeen. Otto-oikeutta voivat käyttää kaupunginhallitus ja lautakunnat sekä niiden puheenjohtajat, kaupunginjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija.

Palautus
Esityslistalla olevaan asiaan halutaan lisäselvityksiä ja se palautetaan uuteen valmisteluun.

Puolue
Aatteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Pöydälle pano
Kun asia pyydetään pöydälle, siirtyy asian käsittely enemmistön päätöksellä samansisältöisenä seuraavaan kokoukseen. Eri toimielimissä on erilaisia käytäntöjä siihen, riittääkö pöydälle jättämiseen yhden henkilön esitys vai tarvitaanko lisäksi kannatus.

Ryhmäkokous
Eri puolueiden epävirallinen kokous ennen varsinaista kaupunginvaltuuston, -hallituksen tai lautakunnan kokousta, jossa etukäteen keskustellaan kokouksessa käsiteltävistä asioista.

Sananvapaus
Kansalaisen oikeus sekä ilmaista vapaasti mielipiteensä että saada vapaasti tietoa.

Suhteellinen vaalitapa
Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä 20 prosenttia, sen tulisi saada myös 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. (Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain asetettuja ehdokkaita, ei puolueita). 

Suora toiminta
Pyrkimys vaikuttaa käyttämällä esineisiin tai ihmisiin kohdistuvia pakkokeinoja tai väkivaltaa

Syrjäytyminen
Jääminen yhteiskunnan tärkeimpien rakenteiden (koulutus, työpaikka, asunto, oma sosiaalinen verkosto) ulkopuolelle. Syrjäytyminen voi johtua useista syistä, ja jokaista syrjäytymistilannetta pitää tarkastella erikseen. Toisaalta syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä tiedetään, ja niitä hallitsemalla syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

Talousarvio
Tulevan vuoden talousarviosuunnittelu käynnistyy hallintokunnissa kulumassa olevan vuoden alkupuolella. Hallintokuntien talousarvioesitykset käsitellään lautakunnissa loppukesästä. Alkusyksystä hallintokuntien esitykset tulevat suunnitteluosastolle valmisteluun. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion loppuvuodesta. Taloussuunnitelma Talousarvion lisäksi Turussa tehdään vuosittain taloussuunnitelma 3-vuodeksi. Lisäksi voidaan tehdä kokonaistalousarviosuunnitelmia pidemmille ajanjaksoille esim. 5 tai 10 vuodelle. Suunnitelmat täsmentyvät ja tarkentuvat vuosittaisessa talousarviossa.

Tiedoksi antaminen
Päätös tiedotetaan esim. pöytäkirjaotteella aina aloitteenlaatijalle ja muille asianosaisille.

Tietoyhteiskunta
Yhteiskuntamalli, jossa elinkeinoelämä ja viestintä perustuvat tietotekniikan sovelluksiin

Valmistelija
Ks. Esittelijä

Valmistelu
Päätettäväksi tulevien asioiden valmistaminen äänestystä tai muuta päätöksentekoa varten.

Valtuustoryhmä
Valtuustoryhmät koostuvat puolueen paikallisen hallinnon (esim. kunnallisjärjestön) edustajista, puolueen kaupunginvaltuutetuista ja varavaltuutetuista. Käytännössä eri puolueilla on erilaisia kokoonpanoja.

Vaikuttajan asenne
Itsenäinen ajattelu, tietoisuuden kasvattaminen, päämäärätietoisuus.

Vaikuttava puhe
Ytimekäs, omaleimainen, ymmärrettävä, kuulijoiden elämään liittyvä.

Verkkodemokratia
Kansalaisten liittäminen päätöksentekoprosessiin internetiä ja/tai muita tietoverkkoja käyttämällä.

Virkamies
Kuntaan virkasuhteessa oleva henkilö, joka toimivaltansa rajoissa tekee päätöksiä.

Vuorovaikutustaito
Kyky toimia viestintätilanteessa vastapuolen ja tilannetekijät huomioivalla tavalla.

Yhdistys
Rekisteröity yhteisö, joka pyrkii ilmoittamiinsa päämääriin laillisin keinoin.

Äänioikeus
18 vuotta täyttäneen oikeus paitsi äänestää vaaleissa, myös asettua niissä ehdokkaaksi; tapa jakaa kansalle kuuluvaa valtaa demokraattisessa yhteiskunnassa.